torstai 25. helmikuuta 2016

Uusi alku

Kaapon kanssa olemme jo puuhastellut paljon. Esimerkiksi se osaa nostaa kaviot, mikä on hyvin tärkeä osaaminen, vuolujen kannalta. Kavioita on vuoltu jo muutaman kerran. Varsojen kavioiden huolto on hyvin tärkeää, koska niistä määräytyy jalan asennot hyvin pitkälle, ja jos ne on vuoltu väärin, niin se näkyy sitten kun varsa on jo lähes aikuinen, ja sitä on hyvin vaikea korjata.
Vesikarsinassa seisomisen Kaapo oppi jo varhain, kun sen emän jalkoja hoidettiin. Tänä päivänä vesariin meno on sille helppoa, ja sielä seisominen kytkettynä. Kaapon jalkoja ollaan myös letkutettu vesarissa ihan harjotuksen vuoksi, koskaan ei  tiedä millon sitä toimenpidettä oikeesti tarvitsee. Kaapo myös juo hyvin mielellään suoraan letkusta vettä.
Kaapo on myös seisonut käytävällä harjattavana, ja siinäkin se on hyvin rauhallinen, mitä nyt välillä vähän yrittää kävellä eteen ja taakse, mutta mitään vetopaniikkia se ei ole saanut. 
Ruokaillessaan molemmat varsat ovat kytkettynä kuppinsa ääreen, koska molemmilla on ihan eri pöperöt, ja se menis kyl vaan niin sähläämiseksi näiltä nuorilta oripojilta että.
Kaapo osaa myös suht hyvin kävellä riimussa, on se vähän omapäinen siinä, ja varsinkin sillon kun minä sitä talutan. Tietty se vaistoo mun jännityksen, mikä tulee sisältä päin minusta, mutta me yhdessä treenaamme tätä taitoa, ja toivottavasti saamme monta monta vuotta treenata yhdessä. 

Traileriin lastaamista emme ole vielä treenannu, mutta sekin harjoittelu on tarkoitus aloittaa ihan lähipäivinä. Siihen harjoitteluun on meillä tarkoitus paneutua oikein toden teolla, koska hyvin moni hevonen on vaikea lastattava, niin kuin oli myös Kaapon emä. Rodelia  ei ollut koskaan saanut mitään kammoa trailerissa olosta tms. Se oli sille periaatekysymys, aina se kumminkin sinne saatiin. Myös sen viimeiselle matkalle lähtiessämme, se käveli suoraan traikkuun, ilman mitään tammamaisia elkeitä. Lastaajana oli Lotta, meidän tallin pitäjä. Ikävä tietenkin Rodeliaa suuri, mutta Kaapo ihanalla olemuksellaan lieventää sitä suuresti.

Tämä on meille ns. uusi alku hevosen omistajana, jonka kanssa olemme aloittanut matkan ihan alusta saakka. Meidän perheellä oli puoli vuotta kaksi hevosta, jonka jälkeen  hevonen vaihtui tammasta oriin, joka myöhemmin tämän vuoden lopulla ruunataan, koska Kaapo on risteytys, niin ei ole mitään mieltä pitää sitä orina, sen ja meidän elämä on paljon helpompaa kun Kaapo on ruuna. 
On myös ihanan nähdä Kaapossa Rodelian piirteitä, varsinkin sen luonteessa. Se on niin ponimainen, rohkea ja kaikessa haluaa olla mukana, ja se on äärimmäisen kiltti ja sosiaalinen. Sillä on aivan ihana karsina kaveri, Hipsu, joka omalla ihanalla rauhallisuudellaan vaikuttaa Kaapoon niin positiivisesti. Pojat saavat viettää koko tämän kevään yhdessä, samassa karsinassa, ja vielä pääsevät  kesälaitumelle kahden muun oripojan kanssa, jotka tulevat jostain muualta, toivottavasti. Lotalla on haku päällä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti